Julkisten hankintojen sanasto
Päivitetty 18.11.2026
HILMA-ilmoituksissa ja tällä sivustolla toistuvat termit lyhyesti. Selitykset ovat yleiskielisiä. Oikeudellisesti sitova määritelmä on hankintalaissa (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista).
HILMA
Valtion ylläpitämä ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt julkaisevat hankintailmoituksensa (hankintailmoitukset.fi). EU-kynnysarvon ylittävät ilmoitukset välittyvät HILMAsta myös EU:n TED-palveluun. Hankintatiedot.fi käyttää HILMAn julkisia jälki-ilmoituksia.
Hankintayksikkö (ostaja)
Organisaatio, jonka on kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaan: esimerkiksi valtion virastot, kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja monet julkisesti rahoitetut yhtiöt. Sivustolla hankintayksikköä kutsutaan ostajaksi.
Hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus
Hankintailmoituksella hankintayksikkö kertoo tulevasta kilpailutuksesta ja pyytää tarjouksia. Jälki-ilmoitus julkaistaan, kun sopimus on tehty tai puitejärjestely perustettu: se kertoo, kuka valittiin ja mikä on sopimuksen ilmoitettu arvo. Tämän sivuston luvut perustuvat jälki-ilmoituksiin.
Kynnysarvo
Hankinnan ennakoidun arvon raja, jonka ylittyessä hankinta on kilpailutettava hankintalain menettelyjen mukaan ja ilmoitettava HILMAssa. Kansalliset kynnysarvot ovat EU-kynnysarvoja pienempiä; EU-kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein. Kynnysarvon alittavista hankinnoista ei yleensä julkaista jälki-ilmoitusta, joten ne puuttuvat myös tästä aineistosta.
Ajantasaiset euromäärät löytyvät Hankinnat.fi-neuvontapalvelusta ja hankintalaista (Finlex). Kynnysarvot voivat muuttua lakimuutosten myötä, joten tarkista luvut aina lähteestä. Lisää: Hankintojen kynnysarvot.
Ennakoitu arvo ja ilmoitettu arvo
Ennakoitu arvo on hankintayksikön arvio hankinnan kokonaisarvosta ilman arvonlisäveroa, optiot ja mahdolliset jatkokaudet mukaan lukien. Jälki-ilmoituksen arvo voi olla tarjouksen hinta, sopimuksen kokonaisarvo tai puitejärjestelyn enimmäisarvo. Siksi ilmoitettu arvo ei kerro, paljonko rahaa lopulta maksetaan.
Optio
Sopimukseen kirjattu mahdollisuus, jota hankintayksikkö voi halutessaan käyttää, esimerkiksi sopimuskauden jatkaminen vuodella tai lisämäärien tilaaminen. Optiot lasketaan mukaan hankinnan arvoon, vaikka niitä ei aina käytetä. Ks. puitejärjestelyopas.
Puitejärjestely
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jossa sovitaan ehdot tuleville tilauksille tietyn kauden ajan. Varsinaiset hankinnat tehdään myöhemmin järjestelyn sisällä. Puitejärjestelyssä voi olla kymmeniä toimittajia, ja ilmoitettu arvo on koko järjestelyn yläraja, jota ei voi jakaa yhdelle yritykselle. Lisää: Mikä on puitejärjestely?
Suorahankinta
Hankinta ilman tarjouskilpailua suoraan valitulta toimittajalta. Se on sallittu vain laissa luetelluissa tilanteissa, esimerkiksi kun vain yksi toimittaja pystyy teknisistä syistä toteuttamaan hankinnan tai kun on kyse kiireestä, jota hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Suorahankinnasta julkaistaan usein jälki-ilmoitus, jossa peruste kerrotaan. Lisää: Hankintamenettelyt
Hankintamenettely
Tapa, jolla kilpailutus järjestetään. Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat jättää tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä tarjouksen saavat jättää vain ne, jotka hankintayksikkö on valinnut osallistumishakemusten perusteella. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee tarjoajien kanssa ennen lopullista tarjousta. Lisää: Hankintamenettelyt
Käyttöoikeussopimus
Sopimus, jossa toimittajan korvaus on kokonaan tai osittain oikeus hyödyntää rakennusta tai palvelua, esimerkiksi periä käyttömaksuja. Toimittaja kantaa tällöin taloudellisen riskin. Käyttöoikeussopimuksille on omat kynnysarvonsa.
Ryhmittymä (yhteenliittymä)
Useampi yritys voi jättää yhteisen tarjouksen. Ilmoituksessa voittajaksi voi tällöin tulla ryhmittymä, jonka nimessä näkyvät jäsenyritykset. Tarkista ryhmittymän kokoonpano alkuperäisestä ilmoituksesta.
CPV-koodi
EU:n yhteinen hankintanimikkeistö (Common Procurement Vocabulary). Jokaiselle hankinnalle annetaan numerokoodi, joka kertoo, mitä hankitaan, esimerkiksi rakennustöitä, ohjelmistoja tai kuljetuspalveluja. Koodin avulla samantyyppiset hankinnat löytyvät eri ostajilta.
NUTS-koodi
EU:n alueluokitus, jolla ilmoitetaan hankinnan pääasiallinen suorituspaikka. Suomessa tarkimmat NUTS 3 -alueet vastaavat maakuntia. Sivuston maakuntasivut perustuvat näihin koodeihin. Koodi voi puuttua tai kattaa koko Suomen, jolloin hankinta ei näy minkään maakunnan sivulla.
Pk-yritys
Pieni tai keskisuuri yritys: EU:n määritelmän mukaan alle 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Ilmoitukseen voidaan merkitä, onko pk-yritysten osallistumismahdollisuudet huomioitu, esimerkiksi jakamalla hankinta osiin.
Lähteet
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (Finlex), Hankinnat.fi-neuvontapalvelu, HILMA (hankintailmoitukset.fi) sekä Euroopan komission pk-yrityksen määritelmä. Sanasto on yleistajuinen tiivistelmä, ei oikeudellinen neuvo.
Hae julkisten hankintojen voittajia tai tarkista alkuperäiset ilmoitukset HILMAssa.